Schwarzwaldin kakku

Vähän on vierähtänyt aikaa kun viimeksi oon tänne jotain kirjoitellu vaikka kaikennäköstä on tullut tehtyäkin :) Uusi työ on vieny mun ajan, ei kerkee enää koneellakaan istua :D (nii vissii...) Mutta, aloitetaan tästä kakusta, joka oli itsellenikin melko uusi tuttavuus. Kerran olin sitä aikasemmin syönyt iskäni tekemänä ja hää sitten pyysi josko tekisin pari tälläistä kakkua hänen ja Rouvansa häihin. Vertailin vähän netistä löytyneitä reseptejä ja päädyin Maku-lehden sivuilta ja Insanityn blogista löytyneisiin ohjeisiin, näissä pohjat oli melko samanlaiset ja täytettä piti muutenkin vähän soveltaa. Isäni oli tehnyt aikasemmin kakun niin, että siihen tuli pohjataikinaan sulatettua suklaata. Näin ollen kakku oli aika tuhtia syötävää joten nämä ohjeet kuulostivat hieman paremmilta. Koska häät oli syksyllä, ei tuoreita kirsikoita ollut saatavilla joten joutui tyytymään pelkkään kirsikkahilloon (ja kirsikkaviinaan&likööriin).

Schwarzwaldin kakku

Pohja:
200g voita
2dl sokeria
1dl farinisokeria
4 munaa
4dl vehnäjauhoja
1½dl kaakaojauhetta (tummaa)
1dl mantelijauhetta
½dl perunajauhoja
2tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
2dl kevytmaitoa

Täyte ja kuorrutus:
2dl vispikermaa
2dl ranskankermaa
½dl sokeria
2tl vaniljasokeria

500-600g kirsikoita
1-1,5dl kirsikkahilloa (huom! varaa enemmän jos et käytä tuoreita kirsikoita!)
(Kirsch-kirsikkaviunaa)

Ja kun niitä tuoreita kirsikoita ei ollut, käytin täytteeseen vain kirsikkahilloa. Googlettelin kun en enää oikein muista ja tämä tuote näytti aika tutulle. Näitä purkkeja meni yhteensä 4 kahteen kakkuun...laitoin hillon sekaan Kirsch kirsikkaviinaa (vai likööriä?), no sitä vahvempaa kuitenkin, silleen sopivasti ;) Isäni kostutti viimeksi kakun tällä ja se oli mielestäni liian tujua, miedompi ja makeampi kirsikkalikööri oli hyvää kostutukseen, valitettavasti en muista sen nimeä.

Kostutukseen: marjamehua. Itsehän käytin kirsikkalikööriä, jota vähän laimensin vedellä ja maustoin vaniljasokerilla.

Koristeluun: 100g suklaata rouhittuna

Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele ja jauhota pyöreä, halkaisijaltaan noin 22 sentin kakkuvuoka. Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Kumoa taikina vuokaan ja paista noin 50 minuuttia, kunnes kakun keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu enää taikinaa.

Jäähdytä kakkupohja täysin ja jaa se sitten kolmeen osaan.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen ranskankerma ja sokerit.

Poista kirsikoista kivet ja paloittele kirsikat. Jätä kirsikoita myös koristeeksi.

Kostuta kakkulevyt marjamehulla. Kokoa kakku levittämällä kerrosten väleihin hilloa, kermatäytettä ja kirsikkapaloja. Levitä kakun pintaan vielä kermaa ja koristele suklaarouheella ja kirsikoilla.

Tässä vähän kaakkuja, Schwarzwaldien lisäksi tekemäni kermakakku, talon puolesta mustikkarättänää ja morsmaikun äidin tekemä britakakku.

Lapsia ajatellen tein yhden kermakakun, täytteeseen tuli vadelmahilloa, mansikoita, valkosuklaa-limerahkaa, kermavaahtoa ja wienernougatrouhetta.

Ruma kännykkäkuva korkatusta kuvasta, eihän tosta ees saa selvää miltä täyte näyttää :D

Tätä kakkua on tehtävä ehdottomasti kesällä uudestaan kun saa tuoreita kirsikoita!

Sieniä!

Käytiin seikkailemassa säynätissä ja silmät auki piti bongailla sieniä. Ja silmiin osui kuin osuikin jotain keltaista, kanttarelleja! Nehän piti laittaa kotona heti hyötykäyttöön ja väsäsin iltaruoaksi yksinkertaisen pekoni-kanttarellikastikkeen, kaveriksi pastaa ja mozzarellasalaattia.

Kanttarelli-pekonipasta
n. litra kanttarelleja
140g pekonia
1 sipuli
4dl kermaa
pippuria
suolaa
valkosipulijauhetta

lisäksi pennepastaa

Siivoa ja pilko sienet. Pilko pekonit ja silppua sipuli. Paista ensin pekonit rapeaksi pannulla. Lisää sipulit ja paista hetki. Lisää lopuksi sienet ja paista vähän aikaa, lisää kerma ja mausteet. Anna hautua pieni hetki, tarkasta maku. Syöpöttele pastan ja raikkaan salaatin kanssa.

Lopuksi vähän kuvia säynätin maisemista.

Pellillinen mustikkapiirakkaa

Tällä kertaa poimin marjoja kaverin vadelma- ja punaviinimarjapuskista. Mustikoita poimin nelisen litraa - kahdesta 10l ämpäristä jotka olivat täynnä siivottuja mustikoita anopin luona ;D No pitihän sitä ennen marjojen pakastamista jotain leipoa, tällä kertaa pellillinen piirakkaa. Taaskin jollain yksinkertaisella ohjeella joka tuli vastaan googlettelemalla, tällä kertaa päädyin Mimmin keittiöön. Pullataikinapohjainen mustikkapiirakka on suosikkiani, mutta iltamyöhään ei jaksanut odotella taikinan kohoamista :P

Mustikkapiirakka
4 kananmunaa
3dl sokeria
½dl maitoa
1½dl sulaa voita
4½dl vehnäjauhoja
2½tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
litra mustikoita, pari kourallista vadelmia
pinnalle sokeria

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää vaahtoon vuorotellen sulan voin ja maidon kanssa. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja ripottele marjat päälle. Paista 200 asteessa 20 minuuttia.

Marjapiirakka ja muita kesän makuja

Pientä hiljaiseloa havaittavissa kun ei oo hirveesti tullu leivottua tai kokkailtua mitään kummempaa :) Keittiökin vaihtoi osoitetta uuteen kämppään. Ohjeita on taas kertynyt pinottain lehdistä ja netistä listalle "tätä pitää kokeilla" :D

Tänään käytiin koiran kanssa iltalenkillä vähän seikkailemassa. Lopuksi tultiin läheiselle hiekkatielle, joka kulkee uuden kotimme takana ja siellä on vattupuskia vaikka muille jakaa! Mustikoita ja metsämansikoitakin löytyy. Keräsin siinä sitten rasiallisen vadelmia, joten kotona oli pistettävä heti piirakka tulille, ihan perusaineista mitä kaapista löytyi. Ja onneksi kaappiin oli jäänyt yksi vaniljakastikeainespussikin. Piirakka tuhottiin miehen siskon&tyttöystävän avustuksella lähes kokonaan. Piirakasta tuli erittäin mehevä ja mikäs muu parantaa makua, kun omin pikku kätösin kerätyt marjat ;) Lisäksi kaivoin pakkasesta mustikoitten jämät piirakkaan.

Helppo marjapiirakka
2 kananmunaa
2dl sokeria
1tl vaniljasokeria
3½dl vehnäjauhoja
1½tl leivinjauhetta
1½dl maitoa
150g sul. margariinia tai voita
marjoja

Sulata voi. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään. Vatkaa sokerit ja kananmunat vaahdoksi. Lisää vuorotellen jauhoja, rasvaa ja maitoa. Sekoita tasaiseksi ja kaada korppujauhotettuun piirakkavuokaan (26-28cm) ja lisää marjoja päälle niin että taikina näkyy vain vähäsen alta. Paista 200 asteessa puolisen tuntia. Tuhoa piirakka lämpimänä kylmän vaniljakastikkeen kanssa!

Veljenikin sai perheenlisäystä 7.7. ja vanhempi poika täytti 2 vuotta 10.7. joten leipasin sitten juhlaporukalle mansikkatäytekakun. Tein 3 kääretorttupohjaa ,joista yhteen laitoin myös kaakaojauhoja. Näistä kokosin ison kaakun, jota taisi parikymmentä ihmistä käydä tuhoamassa. Ohje on yhteen pohjaan, joten tein ensiksi tuplasatsin jonka jaoin kahdelle pellille ja niitä paistaessa tein vielä yhden pohjan. Kostutin kakun spritellä. Väliin tuli mansikkahilloa, tuoreita mansikoita ja lime-valkosuklaarahkaa jonka seassa oli myös kermavaahtoa. Kuumalla ilmalla kuumassa keittiössä oli todella kiva tehdä kermakakkua, kerma meinasi juoksettua ja alkoi valua kakun päältä...

Kääretorttupohja
4 kananmunaa
1½ dl sokeria
1dl vehnäjauhoja
1dl perunajauhoja
1½tl leivinjauhetta
(2rkl kaakaojauhetta)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi (tähän kannattaa aina käyttää aikaa!). Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi pienissä erissä taikinaan. Sekoita hyvin, mutta varovasti käännellen. Paista pohjaa 200 asteessa 6-8 minuuttia.

Miehini yllätti eräs päivä ja toi tuoreita muikkuja kotiin! Nämä nautittiin uusien pottujen, valkosipuli-ruisleipätikkujen sekä kermaviilikastikkeen kera. Muikut pyöritettiin ruisjauhoissa ja paistettiin voissa. Kermaviilikastikkeessa oli tuoretta ruohosipulia, suolaa ja mustapippuria. Ruisleipätikut paistoin pannulla voin ja valkosipulimurskan kera.

Sauna Open Air ja mässäilyä

Tuli tuossa vietettyä viikonloppu Tamperestissa festareilla. Festariruoat tuntien syötiin joka päivä ennen alueelle menoa kaupungilla napa täyteen.

Viikinkiravintola Harald

Ensimmäisen kerran kävin Haraldissa Kuopiossa jokunen vuos sitten ja ihastuin heti! Yleensäkkin ravintolan tunnelma, sisustus, ruokalista, työntekijät, astiat, kaikki! Joten pitihän Tampereellakin moiseen paikkaan suunnata, kun kerran oli tilaisuus. Lounasaika oli loppumaisillaan, mutta söimme ihan ala carte listalta. Tällä kertaa pöytään ei tuotu varrasleipää ja sulaa voita, vaan saimme hakea leipää ja salaattia (jotka oli aika lopussa) lounaaseen kuuluvasta pöydästä. Tarjoilija-mies oli erittäin rempseä ja mukava, listat antaessaan käteen hän avasi sen jostain kohdasta ja suositteli annosta heti kättelyssä. Minulle suositeltiin lohta, mutta halusin LIHAA. Tilasimme Viikinkien voimaolutta, jonka tekoon on käytetty hunajaa. Olut on tehty Suomessa, mutta pullossa ei paljasteta missä. Ruoaksi tilasin Härän pihviä Danevirken laitumilta: Grillattu härän ulkofileetä (150g) vierellään hiillosperunoita. Lisänä kermaista kastia torvisienistä, hunajaisia juureksia, mustikkaisella sipulihillokkeella sekä pekonilastuilla kruunattuna. Tilasin pihvin mediumina, joka tosin oli sitten lähes kypsä...mainitsin asiasta tarjoilijalle, mutta päätin ahmia ruoan napaani, koska oli kova nälkä ja pihvi oli muuten oikein mureaa ja maukasta :D Muuten kertakaikkiaan maukas annos. Mustikkainen sipulihilloke tosin oli mielestäni aika makeaa, sopisi ehkä paremmin esim. riistan kanssa...tyrkytinkin sitä sedälleni joka söi lammasta. Jälkiruokaa emme tilanneet, muuta kuin nestemäisessä muodossa: mustikkashotit. Talon mustikkalikööriä, kermaa ja vähän mustikkasiirappia. Tarjoilija kertoi, että mustikkalikööri tehdään mustikkasiirapista ja kirkkaasta viinasta. Oli aikas hyvää, ei niinkään makeaa keinotekoisen makuista litkua mitä usein  baareissa käytetään!

Lauantaina kävimme uudestaan Haraldissa. Sama tarjoilija oli meitä heti ottamassa vastaan. Tällä kertaa suositteli minulle peltopyytä, mutta päädyinkin hänen edellisellä kerralla suosittelemaan loheen: jäämeren ravuista tehdyllä tartarilla kuorrutettua lohta, vierellään juustoista kastia, persiljaperunamuusia sekä hunajaisia juureksia. Ei mennyt tälläkään kertaa keittiössä nappiin, loheni oli raakaa..tarjoilijaa otti pattiin, mutta onneksi meillä ei ollut kiire :D Ei siinä jaksanut tarjoilijalle meuhkata, eihän se hänen vika ole ;) Palvelu oli nimittäin taas loistavaa! Uusi annos tuli nopeasti ja oli hyvää. Perunamuussi oli tosin liian tuhtia syötävää tuossa kuumuudessa ja ehkä kaljallakin oli osuutta asiaan..annos alkoi hieman tökkiä mutta ei todellakaan sen takia, että olisi ollut pahaa.  Talo tarjosi jälkiruoan, tosin en halunnut listalta mitään kun ei oikein ruoka maistunut, joten tarjoilija sanoi, että tuo jotain raikasta sorbettia. Ei tullut kysyttyä, mutta veikkaan että se oli karviaissorbettia. Lähtiessa katselin vitriinia, jossa oli ravintolan astioita myytävänä. Bongasin puisen voiveitsen ja kävin kysymässä, onko nekin myytävänä (ei näkynyt hinnastossa. Tarjoilija sanoi ettei myy niitä meille - vaan antaa =) kannatti kysyä. Viikinkiravintola Haraldiin ehdottomasti uudestaan, johonkin kaupunkiin :P Panimoravintola Plevna Perjantaina haluttiin jotain hyvää ja täyttävää ja halvallakin päästiin. Eikun kohti Plevnan Isoäidin lihapullia. Arkinen ruoka, mutta niin hyvää ja viihtyisä ympäristö. Tietysti panimoravintolan olutvalikoima kiinnostaa myös. Miinusta antaisin tuosta leivästä, tilaukset otettuaan tarjoilija nakkasi pöytään muutoman viipaleen jotain valmiiksi viipaloitua kuivaa sekaleipää. Ravintolan tyyliin sopisi kyllä paremmin joku maukas itsetehty leipä...taas oltiin aikaisin liikenteessä, ravintolassa ei ollut hirveästi muuta porukkaa, muutamia muitakin festarille mänijöitä näkyi :P Tällä kertaa syötiin tosiaan lihapullia kermakastikkeella sekä voi-perunamuusilla. Erittäin maukasta ja kotiruoan veroista,  annos maksoikin alle kympin. Olen käynyt kerran ennenkin Plevnassa ja silloin tuli syötyä alkuruokaa ja pääruoaksi kunnon pihvi olutkastikkeella. Jälkkäriksi Plevnan simaa ja napa paukkui..lyhyestä virsi kaunis: tässäkin yksi hieman erilainen ravintola miljööltään, tarjoilijat palvelee hienoissa asuissa ja talon olutvalikoimaan kannattaa tutustua, jos oluesta pitää. Annokset ovat tuhteja ja maukkaita. Kannattaa ottaa erillinen jälkiruokamaha mukaan, jos meinaa moista jaksaa syödä :P Jälkkärin hain kyllä syönnin jälkeen Gelateria Italianasta. Jos joku on syönyt Italiassa jäätelöä...ei muuta voi enää jäätelöksi kutsua :P ja näitä herkkuja saa myös Tampereelta! Vohvelitkin jäätelöihin tehdään itse.

Kermainen hirvipata

KameraKiinniRuokaan

Viimeinen kilon hirvenpaisti huuteli pakastimessa, vielä kun muutto lähestyy niin haluan pakastimen mahdollisimman tyhjäksi :P Halusin tehä vähän erilaista hirviruokaa kun yleensä, joten päädyin tekemään kermaista sellaista ja muussin kanssa tarjottavaa. Ja oli kyllä älyttömän hyvää <3 Kiitos ihanalle miehelleni jolta sain joululahjaksi valurautapadan. Huom! Ruoantekijä on vaarassa tuhota ruokaan tulevan valkoviinin lopun sillä aikaa kun pata muhii. Ruoan kanssa nautimme vuoden 2010 viiniä.


Kermainen hirvipata
1kg hirvenpaistia
2 sipulia
~150g herkkusieniä
2dl kermaa
2dl kuivaa valkoviiniä (itse käytin tätä)
lihaliemikuutio
2rkl tomaattipyrettä
paprikajauhetta
mustapippuria
rosmariinia
timjamia
suolaa



Leikkaa paisti reiluksi kuutioiksi. Pilko herkkusienet ja ruskista niitä hetki pannulla. Laita herkkusienet jääkaappiin odottamaan. Tässä vaiheessa voit laittaa padan hellalle, hellan kuumenemaan ja sinne vettä pari desiä. Silppua sipuli ja kuullota se pannulla, siirrä syrjään.

Ruskista lihat pannulla voi-öljyseoksessa parissa erässä. Mausta suolalla, pippurilla, paprikajauheella, timjamilla ja rosmariinilla. Lisää viimeiseen lihaerään tomaattipyre. Siirrä lihat ja sipuli pataan. Hella puoliteholle.

Laita viini pataan. Lisää myös vettä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Tiputa lihaliemikuutio sekaan. Hauduta liedellä kannen alla 1½ tuntia.

Hauduttamisen jälkeen tarkista maku, lisää suolaa tarvittaessa. Lisää pataan kerma ja sienet, hauduta vielä puoli tuntia. Kun pata alkaa kerman lisäämisen jälkeen kiehua, suurusta halutessasi maizenalla. Pata oli oikein hyvää perunamuusin kera (:

Banoffee

Vihdoinkin minäkin pääsin tekemään tätä vallan suosittua kakkua. Kolmen tunnin maitopurkin keittely ei oo hirveesti houkuttanut ja nyt löysin eri blogeista, että tätä ihanaa mönjää löytyy myös valmiiksi kinuskiksi keitettynä. Moni oli myös keittänyt kinuskin mikrossa. Mieheni tuon kondensoidun maidon minulle kaupasta metsästi, en saanut tällä kertaa valmiiksi keitettyä. Mikrossa sit kokeilin, kinuskista tuli todella jäykkää. En oikein osaa sanoa, onko se sellaista kattilassakin keitettynä...hyvä puoli, se pysy jähmeesti kakussa. Huono puoli, kinuski oli vaikee levittää keksipohjan päälle ja siihen jämähti lusikkakin kiinni :D Keksipohja oli aika murenevaa, ajattelin että voisi testata joskus tälläisen pohjan kanssa banoffeeta.

Banoffee
1pkt (400g) Digestive keksejä
130g voita

1prk kondensoitua maitoa (397g)
2-3 banaania
½ sitruunan mehu
3,3dl kuohukermaa
vaniljasokeria
rouhittua suklaata
(valmista kinuskikastiketta)

Murskaa keksit hienoksi ja sulata voi. Sekoita keksimurska ja voi keskenään. Laita irtopohjavuoan päälle leivinpaperi ja painele keksiseos tiukasti vuoan pohjalle ja reunoille. Laita pohja jääkaappiin kovettumaan.

Avaa maitopurkki ja kaada maito mikronkestävään kulhoon. Keittele maitoa aluksi 500w 5-6 minuuttia välillä sekoittain. Kun maito alkaa kuumentua, se kuohuu herkästi yli! Itse kurkin 30sec välein mikroon ja ravistelin kulhoa. Kun maito alkoi olla aika kuumaa, jatkoin sen keittämistä 350w teholla. Yhteensä keittelin maitoa ehkä kymmenisen minuuttia, kunnes se alkoi olla paksua ja kinuskin näköistä.

Levitä kinuski keksipohjan päälle. Pilko banaanit ja kostuta palat sitruunamehulla. Laita toisen banaanin palat kinuskin päälle. Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta vaniljasokerilla ja laita banaanien päälle. Laita loput banaanipalat kermavaahdon päälle. Koristele kakku suklaarouheella ja kinuskikastikkeella!